Hong Kong on tehty...

... MARKKINOISTA!

Viikonloppu oli siis lähinnä pyhitetty kaikenlaisille markkinoille, Kowloonin ja Hong Kong Islandin puolella, ja miljoonille askelille hyvässä kämppisseurassa. Olimme kuulleet paikallisilta opiskelijoilta, että Hong Kong Islandin Victoria Parkista löytyisi mahtavat kukkamarkkinat näin kiinalaisen uuden vuoden alla. Markkinathan sieltä löytyi, mutta ei yhtään sellaiset kuin olimme kuvitelleen. Markkinoilla myytiin kaikkea pesuaineista telkkareihin ja banaanin mallisiin tyynyihin, mutta myös niitä kukkia. Kaiken krääsään keskellä tuli vain tunne, että täältä on pakko päästä pois.

Victoria Parkin markkinahumua.


Kauniita orkideoja.

Ihmisiä oli tosiaankin liikkeellä enemmän kuin tavallisena lauantaina ja kaikilla tuntui olevan valtava kiire valtavine ostoksineen. Ja töniminen ja puskeminen tuntui olevan ainut tapa päästä läpi haluamaansa paikaan, tai sitten vain antoi ihmisvirran viedä mukanaan. Liekö siis tästä johtuen erään paikallisen paikallisen herran pinna ollut hiukan liian kireällä, koska ylittäessäni tietä muun massan mukana tämä mies tuli sivulta ja iski minua mennessään kyynärpäällä mahaan. Eikä muuten ollut mikään pikku hipaisu vaan teki kunnolla kipeää. Siinä sitten jäin suu auki tuojottamaan miehen perään Veronikan ihmetellessä vieressä! Illalla vielä lähellä olevassa japanilaisessa ravintolassa saimme ihmetellä paikallista ystävällisyyttä, kun tarjoilija käski meitä ulos, kun olimme syöneet vaikka juomat olivat vielä kesken. Itsepäisinä eurooppalaisina jäimme paikallemme istumaan kunnes olimme todella valmiita ja poistuimme ravintolasta naureskellen paikalliselle palvelukulttuurille... Näiden juttujen jälkeen täytyy kyllä korostaa, että nämä ovat olleet vain harvinaisia tapauksia, koska yleensä palvelu on missä vain hyvää ja iloista. Usein saan myös kuullu kaikenlaisia tarinoita (kiinaksi ja englanniksikin) vaikka olisin kysynyt vain tuotteen hintaa. Illallisen jälkeen päätimme piristää itseämme menemällä elokuviin katsomaan Marley & Me ja kaikki elokuvan nähneet tietävät, että itkuksihan se menee... Se siitä piristyksestä sitten!

Tänään oli erilaisten markkinoiden vuoro Kowloonin puolella; lisää kukkia, vaatteita, jade-koruja, kultakaloja, lintuja, jne. Kukkamarkkinoilla tuoksu oli huumaava, toi mieleen ensimmäiset kunnon kevätpäivät, kun maa alkaa kuivua ja kukkia pilkottaman kaiken mustan keskeltä. Edelleenkin tuntui, että koko Hong Kong oli saapunut samoille markkinoille meidän kanssa! Kukkia olivat kaunista katseltavaa, mutta samaa ei voi sanoa lintu- ja kultakalakaupoista. Lintuja myytiin pienistä täysistä häkeistä, mutta ainakin toivoa paremmista näillä linnuilla on. Kiinalaiset tosiaankin arvostavat lintujaan ja vievät niitä ulos keskustelemaan keskenään hyvän onnen toivossa.

Kukkakauppa käy!

Kaikkialta löytyi suuria punaisia gladioluksia.


Lintuja ulkoiluttamassa.

Kalavalikoimaa akvaarioon, eikä syötäväksi vaikka viereisessä ruokakojussa tarjoiltiinkin kalaa!

Kultakaloja!

Herkkuja ja aurinkoa

Ainakin vielä ruuasta on pelkkää hyvää sanottavaa. Veikkaan kyllä, että kuukauden päästä ainakin riisi- ja nuudelimitat ovat tulleet täyteen, koska ruokahan ei ole täällä mitään ilman jompaa kumpaa! Plus sitä lihaa. Kasvikset ovat harvinaista herkkua perusannoksissa, joita yleensä syön lounaaksi Metropolis Mallilla (eli siellä mihin Mini meidät ensimmäisenä päivänä vei). Lihaa on tosiaan aika mahdotonta välttää, koska esimerkiksi tilaamastani "rice and seafood" -annoksestakin löytyi enemmän kanaa kuin niitä toivottuja katkarapuja... Onneksi olen uskaltanu parina viime päivänä kokeilla uusia kojuja ja niistä on löytynyt kasviksiakin! 25 HKdollarilla saa alla olevan annoksen, johon kuuluu riisi ja kolme eri ruokaa, jotka saa itse tiskiltä valita.



Eilen käytiin Ollin ja Folin kanssa katsastamassa Temple St Night Market, joka oli pullollaan kaikkea mahdollista feikkitavaraa kelloista iPodeihin. Näille markkinoille on parempi mennä ensi kerralla ihan naisseurassa niin saa rauhassa tutkiskella kaikki laukku- ja korukojut! Markkinoiden keskeltä löytyi myös ihania ja kiireisiä ruokapaikkoja, joista istahdimme yhteen.

Vilinää "ravintola-alueella".

Herkkuja; kevätkääryleitä, sitruunaista kanaa sekä sitä beefiä!

Yksillä käytiin, pullon koko vain oli 600 ml.

Vietettiin tänään Ollin kanssa päivä rannalla! Ensin hypättiin metroon täältä kotikulmilta ja Hong Kong Islandin puolelta Centralista bussiin. Vajaan puolen tunnin matkan jälkeen oltiin keskellä luontoa ja luksuslukaaleja eikä olisi enää millään voinut uskoa, että olemme edelleen seitsemän miljoonan ihmisen kaupungissa. Bussimatka ei ollut mikään miellyttävin, koska tie oli aika kiemuraista vuorilla ja kuskilla tuntui välillä olevan kaasu ja jarru sekaisin. Matkalla näkyi mahtavia rantoja, joten ihan Stanleyhin saakka ei tarvitse ensi kerralla matkata. Yllättäen paikan päältä löytyi taas markkinat ja tällä kertaa löysin aurinkolasit (Jenni; arvaa vaan kuinka vaikea urakka tämä se on ollut, mutta nyt siihen meni vain kaksi viikkoa!). Rantakatu oli täynnä ihania ravintoloita ja kahviloita, jotka odottivat kesävieraita. Toiselta puolelta Stanleytä löytyi lopulta se kauan odotettu ranta ja pääsin vihdoin kastamaan varpaani (kylmään) mereen!

Hassu, suuri kansa

On se vaan pakko myöntää, että kiinalaiset ovat hassu kansa ja ei heitä voi aina ymmärtää!

Mitään suurta ja järkyttävää kulttuurien välistä törmäystä ei ole vielä sattunut, mutta pieniin juttuihin törmää päivittäin. Välillä kiinalaisten tapa puhua (suoraan) huvittaa tai sitten se vain johtuu minusta, että on niin hauskaa! :) Tänään kiertelin kodin lähiseutuja eli Hung Homia ja päädyin ihastelemaan yhtä laukkua pieneen kauppaan. Hyvä, että olin edes laukkua kerennyt lähestyä, kun myyjä oli jo peilin luo raahamassa ja tuomassa erilaisia värivaihtoehtoja kokeiltavaksi. Ensimmäisenä kokeilin "päälle" punaista laukkua johon myyjä totesi "sopii erittäin hyvin tulevaan uuden vuoden juhlaan" ja jatkoi "olet myös niin valkoinen, että väri sopii". Ei kai siinä auttanut kuin todeta, että "kiitos, niinhän se kai on" ja ostaa laukku! Veikkaan, että tuollaista myyntipuhetta ei Suomessa kannata kokeilla, paitsi jos myy itseruskettavia tuotteita... Viikonloppuna sain myös kuulla olevani todella kaunis ja kuinka ihana tukka minulla on, kun se on lyhyt eikä pitkä niin kuin kaikilla paikallisilla tytöillä. Ja ei, kiinalaiset miehet eivät ole näin suorasukaisia vaan sain kuulla tämän kommentin paikalliselta tytöltä. Ainut mikä tätä kaunista kommentia hiukan hämmensi oli, että kuulin hänen ensin sanovan "You are so pitiful (=säälittävä, surkuteltava)", johon en voinut hämmennykseltäni kuin kysyä pariin kertaan "Excuse me!?!", ja lopulta kuulin hänen sanansa oikein.

Koulussa ei voi aina olla varma pitäisikö itkeä vai nauraa kiinalaisten touhuille. Kiinalaisen näkökulmasta varmasti kauheinta mitä tunnilla voi tapahtua on, jos opettaja sattuu kysymään häneltä jotain. Opettajan kysyessä avoimen kysymyksen koko luokalle, ei kukaan vastaa tai hiisku mitään. Yleensä seuraavaksi opettaja kaivaa nimilistan ja valitsee sieltä huono-onnisen vastaamaan kysymykseen. Sehän se vasta hauskaa onkin, jos tämä henkilö on paikalla - hauskaa se on siis kaikille muille, koska sellaisen kiherrys ja hihitys tulvan se saa aikaan. Ja eihän siitä vastaamisesta silloin meinaa tulla mitään ja hyvällä onnella tämä huono-onninen puristaa juuri ne kolme sanaa vastausta varten ja yllättäen ne ovat kaikki oikeita. Kiinalaiset kyllä osaavat aina asiansa, ilmeisesti he kuuntelevat ja oppivat vaikka häseltäisivätkin tunneilla jotain muuta.

Täällä Student Hallseilla eli asuntolalla tapahtuu myös paljon kummia ja suurin osa jää varmasti mysteeriksi. Täällä on reilun viikon ajan valittu (ja valitaan) ilmeisesti jonkinlaista hallitusta asuntolalle ja siihen liittyen meidänkin ovelle on tultu pariin kertaan koputtamaan ja kutsuttu kokoukseen ja muistutettu äänestämään. Kerrankin kokous kesti yön yli ja illalla teevettä hakiessani yksi tyttö yritti puhua mikkiin samalla itkien, aamulla sama porukka nukkui pöytänsä ääressä... Hauskaa heillä ilmeisesti on, mutta vieläkun ymmärtäisi miksi!

Viikonloppuna tänne ajelehti Suomen kesän vertainen helleaalto, +22 astetta, ja silloin oli pakko lähteä katsastamaan lisää puistoja! Lauantaina käytiin Veronikan kanssa Hong Kong Islandin puolella Victoria Parkissa ja sunnuntaina Kowloonin puolella Kowloon Parkissa. Victoria Park oli enemmenkin suuri alue, johon ihmisiä kokoontuu harrastamaan urheilua tenniksestä rullaluisteluun vaikka viheralueitakin löytyi. Kowloon Park oli oikein vihreä ja erittäin täynnä ihmisiä. Varsinkin paikallisten (usein filippiiniläiset) "nannyt" eli amahit olivat kerääntyneet suuriksi naisporukoiksi nauttimaan päivästä, seurasta ja eväistä. Kowloon Parkista löytyi myös lammikoita flamingoineen, papukaijahäkkejä sekä pieni labyrintti - eli paljon nähtävää! Risuja puisto saa tiukoista säännöistä, makoilimme nurmikolla kunnes puistovahti tuli kiireellä kertomaan, että makaaminen on kielletty Istua siis sai kaikessa rauhassa ja juoda kaljaa kuten viereinen isä teki, mutta makaaminen oli kielletty!

Muutama kuva Kowloon Parkista:

"We are not scouts, we are brownies!" Oh, silly me!

Puistoja, puistoja

Tänään on tullut nähtyä Hong Kongin vihreää puoltakin. Kävimme Ollin kanssa tutustumassa parin metropysäkin päässä Kowloon Walled City Parkissa sekä Chi Lin Nunneryssa. Molemmat olivat kauniita ja mielenkiintoisia paikkoja omalla tavallaan.

Kowloon Walled City Parkilla on aikamoinen historia takanaan. Esimerkiksi brittivallan aikana tämä alue teknisesti kuului yhä Kiinalle ja myöhempi historia vasta rajua onkin ollut! Alueelle rakennettiin koko ajan lisää, laittomasti tietenkin, ja vain muutama sääntö päti rakentamisessa; sähkö piti saada jokaiseen taloon tulipalojen pelossa eikä rakennusten korkeus saanut nousta yli neljäntoista kerroksen läheisen lentokentän takia. 80-luvulla tällä pienellä alueella asui jopa 50000 asukasta ja asukastiheys nousi yhdeksi maapallon tiheimmistä. Yllättäen muukaan kuin rakentaminen ei pysynyt kaupungissa lakien puitteissa ja alue tunnettiinkin prostituutiosta, koiranlihakojuista, uhkapeleistä ja pahimpina kaikista, laittomista hammaslääkäreistä. Jokainen siis saattoi rakentaa ja harjoittaa melkein mitä tahansa ammattia ilman ammattitaitoa tai lupia. 90-luvulla kaupunki kuitenkin tyhjennettiin ja tilalle rakennettiin Britannian ja Kiinan hallitusten toimesta kaunis puisto, jota pääsin tänään ihailemaan. Minun ja Ollin lisäksi paikalla oli lähinnä paikallisia pappoja kävelyllä tai nauttimassa auringosta, joka tuntui jostain kumman syystä siellä paljon lämpimämmältä kuin asuntolalla päin. Voin vain kuvitella kuinka täynnä puisto on lämpiminä viikonloppupäivinä!

Muistutus, että olemme keskellä miljoonakaupunkia!

Paikallisia lapsia liikunta(?)tunnilla.

Kirjoitusta bambulehdillä.

Chi Lin Nunnery taas on kymmenen vuotta sitten rakennettu puutarha- ja luostarialue. Kaikki oli todella kaunista, mutta melkein liian täydellistä ollakseen todellista. Alueella oli todella tarkkaa missä järjestyksessä puutarha kierretään ja mihin paikkoihin sai mennä. Tänne on ehkä kuitenkin pakko palata kasvisravintolan takia (jonne emme siis nyt menneet), koska ne ovat todella harvassa tässä lihakaupungissa.







P.S. Äiti tätä ei sitten mummille näytetä ;) Kävin eilen tutustumassa ensimmäistä kertaa Hong Kongin yöelämään. Käytiin ensin yhden metropysäkin päässä olevalla "baarialueella", josta löytyi saksalainen ja espanjalainen baari. Sen jälkeen suuntasimme Hong Kong Islandin puolelle yökerhoon, josta löytyi paljon vaihtareita ja jo tuttuja. Baarikulttuuri on täällä aika erilainen, maksoin sisään 80HKdollaria eli noin 8 euroa (miehillä oli TIETENKIN korkeampi hinta eli 120HKdollaria) ja sillä sain open barista kahden tunnin ajan juotavaa ilmaiseksi. Aamulla ei meinannut saada ääntä tai kuulla kunnolla, koska musiikki oli ollut niin lujalla, ja haisin ihan tuhkakupille, mutta muuten oli hauska ilta!

Mikä on valtava ja punainen?

Sehän on minun kouluni, The Hong Kong Polytechnic University!

Kuva koulumatkalta, Hung Hom Stationin suunnalta.
Kaikki rakennukset kuvassa kuuluvat kampukseen.

Ihan helpoimman kautta ei kouluni täällä alkanut, koska en saanutkaan kaikkia kursseja, jotka olin Suomesta käsin valinnut. Eilen illalla sitten tuskailin vihdoin kurssini kasaan. Suomen koulu vaati, että suoritan täällä vähintään neljä kurssia ja se onkin suunnitelmani tällä hetkellä. Täällä paikan päällä kurssit koostuvat kahdesta osiosta, seminaareista (1h) ja lectureista (2h), joita on kumpiakin kerran viikossa kurssia kohden. Ainakaan fyysistä koulussa oloa ei siis tule olemaan paljon, koska neljällä kurssilla viikottainen koulumäärä tulee olemaan vain 12h! Koska opiskelijoita on niin paljon, on lecture-osuus kaikille sama, mutta seminar-osuuden saa valita itselle sopivaan ajankohtaan. Tästä johtuenkin minulla on koulua vain kolmena päivänä ja keskiviikko ja perjantai ovat kokonaan vapaita.

Tällä hetkellä on menossa ns. add/drop -period eli tämän viikon ajan saa käydä niin monella kurssilla tutustumassa kuin haluaa, mutta viimeistään tämän viikon perjantaina pitää tehdä viimeinen päätös kursseista. Sen jälkeen kursseja ei voi enää lisätä tai vaihtaa. Olen aika varma kurssivalinnoistani, mutta saatan käydä vielä katsomassa yhden kurssin lisää ja sitten tehdä viimeiset valinnat.

Tällä hetkellä kurssivalintani näyttävät tältä:

• Resort and Spa Hotel Management
• Cruise Services and Management
• Attractions Management
• Meeting Management

Aikasemmin Hong Kongissa opiskelleilta olin jonkin verran kuullut mitä odottaa täällä koulunkäynniltä. Olin kuullut, että paikalliset opiskelija ovat aina myöhässä tunneilta, puhuvat kovaan äänen kaverille tai puhelimeen, syövät eväitä kesken opetuksen tai jopa nukkuvat. Aamulla alkanut Meeting Management -kurssi ainakin tuntuu olevan jotain aivan muuta, suurimpana syynä tähän lienee saksalainen professori! Hän teki heti alkuun selväksi, että tunneilta ei olla myöhässä eikä siellä nukuta tai käy huonosti. Dr. Karin Weber vaikutti kuitenkin mukavalta vaikkakin tiukalta. Olen myös ilmeisesti ainut ulkomaalainen kurssilla, joten saa nähdä miten ryhmätyöt sujuvat!

Iltapäivän seminaarit olivat näin ensimmäisellä viikolla peruttu, joten seuraavan kerran suuntaan koululle vasta 16.30(-18.25), jolloin Attractions Management alkaa. Päivät voivat olla täällä aika pitkiä, jos on kunnolla kursseja, mutta minulla sitä ongelmaa ei näytä olevan! :)

Kampuksen kartta.

Vasemmalla pieni kahvila, jossa join tänään aamukahvit.
Kampukselta löytyy monta pientä viheraluetta.


Kampukselta löytyy myös oma pankki.


Yleisilmettä.


Taustalla kirjasto sekä lippurivistö (koulun logoliput ovat reunoilla).


Li Ka Shing Tower mm. tietokoneluokkia sekä toimistoja.

Kämppis!

Eilen taas kierreltiin maita ja mantuja Ollin ja Folin kanssa. Löydettiin poikien unelmakatu eli "sneaker street", eiköhän sieltä muutamat parit tennareita löydy jokaisen matkalaukkuun. Taidanpa itsekin sortua aitoihin Converseihin, joita sieltä sai hintaan, jonka minäkin pystyn maksamaan. Suomessa en ole niihin kehdannut rahojani laittaa, mutta nyt valikoimakin oli niin mahtava, että on aivan pakko ostaa! Kulta taitaa olla joku paikallinen trendiväri, koska sitä löytyy niin miesten kuin naistenkin kengistä paljon, ehkä siis sellaisia saa ihailla minullakin ensi kesänä! Jostain oppaasta luin myös, että jos Hong Kongista ei osta tennareita niin on suuri osa kaupunkia jäänyt kokematta, ja sitähän en halua. Samoilta alueilta löytyi myös tavaratalo, joka oli täynnä kännykkäliikkeitä monessa kerroksessa. Löytyipä sieltä myös miesten vaatteita, kelloja ja pelejä eli oikea miestenmaailma!

Suurin yllätys odotti kuitenkin kotona asuntolassa, koska olin saanut vihdoin kämppiksen paikalle! Aivan älyttömän mukava tyttö eli taisi odotus kannattaa! Veronika on kotoisin Tsekeistä, mutta opiskelee Lontoossa - mikä ihana brittiaksentti! Tänään kierreltiin samoja paikkoja mitä itse kiertelin muutama päivä sitten saadakseni kaiken tarpeellisen kasaan, mutta nyt tosiaan lähinnä tavaraa Veronikalle. Täytyy ihan kehuskella, että osaan jo kulkea omalla Hung Homin alueella. Kaikki kaupat missä olin käynyt ja mitkä halusin nyt löytää löytyivät todella helposti. Päivän paras saalis tähän mennessä on ehdottomasti ollut valmiiksi kuorittu ja leikattu puolikas ananas, jonka löysin läheisestä supermarketista, nam!

Puikkojen kilinää

Heh, miten niinkin tärkeä ruokaan liittyvä asia kuin syömäpuikot olivat päässeet unohtumaan minulta! Eilen siis mentiin lounastamaan Folin buddyn Minin (en ole siis vielä omaan buddyyn tutustunut) kanssa lähellä olevaan ostoskeskukseen, jonka yksi kerros oli täynnä pieniä ruoka"kojuja". Voi sitä valinnan paljoutta! Lopulta sain eteeni herkullisia nuudeleita ja kasviksia ja siitä se hupi sitten alkoi puikkojen kanssa taistellessa... Sain kuin sainkin kaiken syötyä, mutta aika hitaasti ja naureskellen. Viiden kuukauden päästä tulen olemaan mestari!

Iltapäivällä oli koulun järjestämä orientaatio kampuksella. Yllätyin vaihtareiden paljoudesta, joukosta löytyi myös lisää suomalaisia ja jopa nimikaima! Suomessa en ole kuin muutamaan Lottaan törmännyt, ja täällä heti toisena päivänä - on se vaan maailma pieni! Kampus oli muutenkin aika vaikuttava paikka eli VALTAVA. Maanantaina ensimmäisen tunnin lähestyttyä täytyy varata kunnolla aikaa, että löytää perille oikeaan paikkaan ja vielä oikeaan aikaankin. Kampukselta myös löytyy mm. uima-allas (kuten myös täältä asuntolalta), mutta se oli pois käytöstä, koska nythän on talvi eikä silloin voi uida ulkona! Myös jalkapallo- ja koriskenttä löytyvät kampukselta.

Illalla Mini ja toinen paikallinen kaveri kierrättivät meitä ympäriinsä. Täältä Kowloonin puolelta Mong Kokista bussimatkan päästä löytyi kunnon ostosparatiisi erittäin halpoine hintoineen. Ehkä jo viikonloppuna suuntaan yhteen tavarataloon, joka oli aivan täynnä pikkuputiikkeja, joissa paidat maksoivat vaan pari euroa. Siis JOS löydän sinne(kään) enää uudestaan! Illalla söimme kunnon kiinalaista ruokaa kiinalaisin tavoin. Paikalliset kaverit tilasivat pöydän täyteen ruokia alkuruuasta jälkkäriin ja jokainen sai maistaa kaikkea. Katkarapu-kasvis oli ihanan mausteista ja katkaravut herkullisia. Mun kannalta paras vaihtoehto taitaa olla pysyä kasvis/merenantimet linjalla tai sitten vaan totutella luiseen kanaan. Tässä paikassa meidän puikkojen käyttöä jopa tultiin kehumaan, että ei sitä ehkä niin huonoja olla ;)

Ilta jatkui Hong Kong Islandin puolella valojen keskellä. Siellä tosiaankin lähes kaikki rakennukset on koristeltu värikkäin valoin, jotka vilkkuvat ja vaihtuvat. Centralista löytyi myös kaikki äveriäiden kaupat Armanista Luis Vuittoniin. Takaisin Kowloonin puolelle yritimme tulla Star Ferry lautalla, mutta viimeinen lähti juuri nenän edestä ja saimme vain päätyä ihailemaan Kowloonin ja Hong Kongin suurutta ja värimerta laiturilta. Tuohon paikkaan on pakko päästä uudestaan, sen verran upeat maisemat olivat.


Tässä yksi kuva Hong Kong Islandin puolelle päin satamasta, aika mahdoton tehtävä saada kaikkea samaan kuvaan!


Tällä porukalla oltiin ilta liikenteessä.

Perilla!

Nyt on jo muutama tunti Hong Kongin maaperaa tallattu ja pieni omaisuus kaytetty kaikkeen pakolliseen peitosta pyyhkeisiin - hurja paikka!

Matka meni mukavasti vaikka valilla arvelutti paaseko sita ikina perille, sen verran kauan sai lentokoneessa istua ja muuten vain odotella. Frankfurtissa viihdyttiinkin hiukan kauemmin koneongelmien takia, mutta muuten kaikki meni suunnitelmien mukaan. Kentalla meita oli vastassa Folin student buddy, josta tulikin mahtava apu loppu paivaksi! Asuntolalle oli helppo paasta lentokentalta, yksi bussi vain ja perilla oltiin. Asuntola onkin sitten jo ihan yllatyksia taynna. Ensinnakin se on valtava ja suomalaisena tuntuu niin hassulta, kun monet paikat on jaoteltu erikseen tytoille ja pojille esim. pyykkituvat loytyy erikseen molemmille. Mulle loytyi huone kerroksesta 4 kun taas pojat majailevat kerroksessa 17! Talla hetkelle asustelen yksinani, mutta toivottavasti saan kamppiksen pian. Tilaakin huoneessa on ihmeen hyvin, tai ainakin sain tavarani hyvin jarjesteltya ja vapaita hyllyja ja kaappeja jai viela.

Tietokoneongelmat taas alkoivat vaivata heti ekana paivana, kun nettiyhteytta ei saatu buddyn kanssa millaan toimimaan mun koneella. Siksipa nyt istun taalla asuntolan tietokonehuoneessa kiinalaisten keskella. Toivottavasti huomenna oma kone on toimintakunnossa!

Nyt on viimeisetkin voimat ihan minimissa ja kello sopivasti jo puoli yksitoista, etta taitaa tama reissulainen painua unten maille, etta jaksaa huomenna olla pirteana orientaatiotilaisuudessa...